Kamerunin historia


Päivitetty: marraskuu 2026


Arkeologisia löytöjä varhaisista asutuksista Kamerunin savannilla
Kamerunin varhaishistoria juontaa juurensa tuhansien vuosien taakse, mistä todistavat lukuisat arkeologiset löydöt

Kamerunin historia

Kamerunin historiaa ovat muovanneet alueen monet kansat ja kuningaskunnat, eurooppalainen siirtomaavalta sekä maan jakautuminen ranskalaiseen ja brittiläiseen hallintoalueeseen. Itsenäistymisen jälkeen yhdistyneen valtion rakentaminen on jatkunut pitkään, ja erityisesti englanninkielisten alueiden asema on ollut keskeinen poliittinen kysymys. Kamerun sijaitsee Keski- ja Länsi-Afrikan rajalla; alueen laajempaa taustaa käsitellään myös Afrikan sivulla.

Alue ennen eurooppalaista siirtomaavaltaa

Nykyisen Kamerunin alueella on vuosisatojen ajan elänyt monia eri kieli- ja kulttuuriryhmiä. Pohjoisessa ja Tšadjärven ympäristössä vaikuttivat muun muassa Sao-kulttuurin yhteisöt, ja maan eri osiin muodostui omia poliittisia keskuksia ja kuningaskuntia. Lännessä Bamumin kuningaskunta kehitti vahvan hallintojärjestelmän ja oman kirjallisen järjestelmän 1800-luvun lopulla. Pohjoisessa islamin leviäminen sekä Fulbe-johtajien perustamat emiraatit vaikuttivat alueen valtasuhteisiin.

Eurooppalaisten yhteydet Kamerunin rannikkoon lisääntyivät 1400-luvun lopulta lähtien. Portugalilaiset nimesivät Wourijoen suun ympäristön Rio dos Camarõesiksi, viitaten alueen katkarapuihin. Nimestä kehittyi myöhemmin Kamerun. Rannikkoseudulla käytiin kauppaa eurooppalaisten kanssa, ja alue liittyi myös Atlantin orjakauppaan. Orjakaupan merkitys väheni 1800-luvulla, mutta sen tilalle tuli muuta kaupankäyntiä ja eurooppalaisten vaikutus kasvoi.

Saksan siirtomaavalta

Saksa julisti Kamerunin protektoraatikseen vuonna 1884 solmittuaan sopimuksia rannikon päälliköiden kanssa. Alueesta tuli Saksan siirtomaa, joka tunnettiin nimellä Kamerun. Siirtomaavalta laajeni rannikon ulkopuolelle, ja hallintoa sekä taloutta järjestettiin Saksan tarpeiden mukaan. Siirtomaakauteen kuuluivat pakkotyö, maan haltuunotto ja paikallisten yhteisöjen vastarinta.

Ensimmäisen maailmansodan aikana ranskalaiset ja brittiläiset joukot hyökkäsivät Saksan Kameruniin. Saksan hallinto päättyi vuonna 1916, kun sen joukot oli lyöty alueelta. Sodan jälkeen Kamerun jaettiin Kansainliiton mandaatilla Ranskan ja Britannian hallittavaksi. Näin syntyi pitkäaikainen hallinnollinen jako, jonka vaikutukset näkyvät maan kielissä ja politiikassa yhä.

Ranskan ja Britannian hallinto

Ranska hallitsi suurinta osaa entisestä Saksan Kamerunista. Britannian alueet olivat pienempiä ja muodostivat kaksi erillistä osaa: Pohjois-Kamerunit ja Etelä-Kamerunit. Britannia hallinnoi niitä osana naapurimaataan Nigeriaa, mikä vahvisti alueiden erilaisia yhteyksiä ja hallintokäytäntöjä. Ranskan ja Britannian hallintoalueilla käytettiin eri kieliä hallinnossa ja koulutuksessa, ja myös oikeusjärjestelmät kehittyivät eri suuntiin.

Trooppinen rannikkoalue jossa historialliset kauppayhteydet kohtasivat
Eurooppalaisten saapuminen rannikolle muutti pysyvästi alueen kauppasuhteita ja historiallista kehitystä

Toisen maailmansodan jälkeen itsenäisyysliike vahvistui. Ranskan hallintoalueella syntyi poliittisia puolueita ja itsenäisyyttä ajavia liikkeitä. Ranskan Kamerun itsenäistyi 1. tammikuuta 1960 Kamerunin tasavaltana, ja maan ensimmäiseksi presidentiksi tuli Ahmadou Ahidjo.

Itsenäistyminen ja yhdistyminen

Britannian hallintoalueiden tulevaisuudesta järjestettiin YK:n valvomat kansanäänestykset vuonna 1961. Pohjois-Kamerun äänesti liittymisestä Nigeriaan, kun taas Etelä-Kamerun liittyi Kamerunin tasavaltaan. Yhdistyneistä alueista muodostettiin liittotasavalta. Liittovaltiorakenne pyrki yhdistämään alueita, joilla oli erilainen siirtomaahistoria ja eri hallintokielet.

Vuoden 1972 kansanäänestyksen jälkeen maa siirtyi yhtenäisvaltioon. Vuonna 1984 valtion viralliseksi nimeksi palautettiin Kamerunin tasavalta. Ahidjo johti maata vuoteen 1982, jolloin presidentiksi tuli Paul Biya. Vuonna 1990 Kamerun siirtyi monipuoluejärjestelmään, mutta maan politiikkaa ovat sen jälkeenkin leimanneet presidentinvallan vahva asema ja kiistat poliittisista vapauksista.

Englanninkielisten alueiden kriisi

Kamerunin viralliset kielet ovat ranska ja englanti. Ranskankielinen väestö muodostaa enemmistön, mutta maan luoteis- ja lounaisosissa englanti on historiallisesti ollut hallinnon ja koulutuksen keskeinen kieli. Näillä alueilla on ollut tyytymättömyyttä siihen, miten englanninkieliset oikeus- ja koulutusjärjestelmät sekä alueellinen itsehallinto on huomioitu.

Vuonna 2016 lakimiesten ja opettajien protestit vastustivat muun muassa ranskankielisten käytäntöjen leviämistä englanninkielisiin instituutioihin. Protestien tukahduttaminen ja pitkittyneet jännitteet johtivat aseelliseen konfliktiin. Osa separatistiryhmistä julisti vuonna 2017 englanninkieliset alueet itsenäiseksi Ambazoniaksi, mutta Kamerunin hallitus ei tunnusta itsenäisyysjulistusta. Konflikti on aiheuttanut väkivaltaa ja pakottanut ihmisiä jättämään kotinsa.

Kamerunin historia ei siis ole yhden kansan tai yhden siirtomaavallan kertomus. Maan nykyisiä poliittisia kysymyksiä ymmärtää paremmin, kun huomioi alueellisten yhteisöjen moninaisuuden, siirtomaa-ajan jakolinjat ja itsenäistymisen jälkeen tehdyt ratkaisut.


Kamerunin historia

Perinteinen maatalousviljelmä jossa kasvaa kahvia ja kaakaota
Maatalous on Kamerunin talouden peruspilari, joka työllistää valtaosan maan väestöstä
Aihe Tietoja
Ennen siirtomaavaltaa Alueella oli monia kansoja ja poliittisia yhteisöjä. Bamumin kuningaskunta ja pohjoisen fulanien emiraatit olivat merkittäviä valtakeskuksia.
Nimen alkuperä Portugalilaiset merenkulkijat saapuivat Kamerunin rannikolle 1400-luvulla. Wouri-joen suiston runsaat katkaravut johtivat nimeen Rio dos Camarões, ”katkarapujoki”.
Saksan siirtomaavalta Saksa julisti Kamerunin protektoraatikseen vuonna 1884 ja laajensi siirtomaavaltaansa sisämaahan.
Ensimmäinen maailmansota Saksan Kamerun vallattiin ensimmäisen maailmansodan aikana Britannian ja Ranskan joukkojen toimesta.
Mandaatit ja jako Sodan jälkeen Kansainliitto asetti alueen Ranskan ja Britannian hallintaan. Ranskan Kamerun käsitti suurimman osan alueesta; Britannian Kamerun jakautui pohjoiseen ja eteläiseen osaan.
Itsenäisyys Ranskan hallintoalue itsenäistyi 1. tammikuuta 1960 Kamerunin tasavaltana. Ahmadou Ahidjo nousi maan ensimmäiseksi presidentiksi.
Vuoden 1961 kansanäänestys Britannian Kamerunin asukkaat äänestivät YK:n valvonnassa alueen tulevaisuudesta. Pohjoinen liittyi Nigeriaan, kun taas eteläinen liittyi Kamerunin tasavaltaan 1. lokakuuta 1961.
Liittovaltiosta yhtenäisvaltioksi Yhdistynyt Kamerunin tasavalta oli aluksi liittovaltio. Vuonna 1972 kansanäänestyksen jälkeen siirryttiin yhtenäisvaltioon ja maan nimeksi tuli Kamerunin yhdistynyt tasavalta.
Johtajanvaihdos Ahidjo erosi presidentin tehtävästä vuonna 1982, ja hänen seuraajakseen tuli Paul Biya.
Nykyinen nimi Vuonna 1984 maan nimeksi muutettiin Kamerunin tasavalta.


Usein kysyttyä Kamerunin historiasta

Kysymys Vastaus
Mistä Kamerun sai nimensä? Portugalilaiset merenkulkijat saapuivat Wouri-joen suulle 1400-luvulla ja nimesivät joen Rio dos Camarõesiksi eli katkarapujen joeksi. Nimi Kamerun juontuu tästä portugalinkielisestä nimityksestä.
Millaisia valtioita alueella oli ennen siirtomaa-aikaa? Alueella oli monia paikallisia yhteisöjä ja valtioita. Pohjoisessa vaikuttivat muun muassa fulbejen perustamat lamidaatit, kun taas lännen ruhtinaskunnilla, kuten Bamumilla, oli omat hallintonsa ja kulttuurinsa.
Milloin Kamerunista tuli Saksan siirtomaa? Saksa julisti alueen protektoraatikseen vuonna 1884 ja nimesi sen Kameruniksi. Siirtomaavalta laajeni sisämaahan, ja siihen liittyi muun muassa pakkotyötä sekä paikallisen väestön maiden haltuunottoa.
Miten ensimmäinen maailmansota vaikutti Kameruniin? Saksalaiset joukot menettivät alueen liittoutuneille vuonna 1916. Sodan jälkeen Kamerun jaettiin Kansainliiton mandaatilla Ranskan ja Britannian hallinnoimiin osiin.
Miksi Kamerunissa puhutaan sekä ranskaa että englantia? Siirtomaakauden jälkeen suurinta osaa alueesta hallitsi Ranska, kun taas Britannia hallinnoi kahta Kamerunin osaa Nigerian yhteydessä. Tämä historia loi pohjan maan ranskan- ja englanninkielisille alueille.
Milloin Kamerun itsenäistyi? Ranskan hallitsema Kamerun itsenäistyi 1. tammikuuta 1960. Sen ensimmäiseksi presidentiksi tuli Ahmadou Ahidjo.
Miten Brittiläisen Kamerunin alueet liittyivät itsenäisiin valtioihin? Kansanäänestyksissä Pohjois-Kamerun päätti liittyä Nigeriaan. Etelä-Kamerun puolestaan yhdistyi Kamerunin tasavaltaan 1. lokakuuta 1961, jolloin muodostettiin liittovaltio.
Milloin Kamerunista tuli yhtenäisvaltio? Vuonna 1972 järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen liittovaltio korvattiin yhtenäisvaltiolla. Maan nimeksi tuli Kamerunin yhdistynyt tasavalta.
Milloin maan nykyinen nimi otettiin käyttöön? Vuonna 1984 maa palasi nimeen Kamerunin tasavalta. Samana vuonna Paul Biya oli noussut presidentiksi Ahmadou Ahidjon erottua tehtävästä vuonna 1982.
Miten siirtomaahistoria näkyy Kamerunin nykyisessä tilanteessa? Ranskan- ja englanninkielisten alueiden erilainen siirtomaahistoria on vaikuttanut maan hallintoon ja identiteettiin. Englanninkielisillä luoteis- ja lounaisalueilla puhkesi vuonna 2016 protesteja, jotka kärjistyivät aseelliseksi konfliktiksi.


Lisätietoa Kamerunin historiasta

  • Cameroon: History — Encyclopædia Britannican katsaus Kamerunin historian keskeisiin vaiheisiin esihistoriasta itsenäistymiseen ja myöhempään kehitykseen.
  • Cameroon timeline — BBC:n aikajana kokoaa Kamerunin historian tärkeimpiä tapahtumia, kuten siirtomaavallan vaiheet ja itsenäistymisen.
  • U.S.–Cameroon relations — Yhdysvaltain ulkoministeriön historioitsijan toimiston aineisto käsittelee maiden diplomaattisuhteiden historiaa.