Pompeiuksen pylväs


Päivitetty: marraskuu 2026


Pompeiuksen pylväs (Pompey’s Pillar) on Aleksandrian vaikuttavin antiikin maamerkki: Serapeionin raunioalueella kohoava punainen Aswanin graniittimonoliitti, jonka kokonaiskorkeus on noin 27 metriä. Vaikka nimi yhdistetään roomalaiseen Pompeiukseen, historialliset tutkimukset ajoittavat pylvään 3. vuosisadalle jKr. ja sen pystyttäjäksi keisari Diocletianuksen. Pylvään ympäristö yhdistää kreikkalaiset, roomalaiset ja egyptiläiset kerrostumat sekä tekee siitä keskeisen osan Aleksandrian historiallisiin nähtävyyksiin suuntautuvaa matkaa.


Pompeiuksen pylväs kohoaa historiallisten raunioiden keskellä
Tämä monumentaalinen pylväs on yksi Aleksandrian vaikuttavimmista antiikin ajan jäänteistä.

Pompeiuksen pylväs Aleksandriassa

Pompeiuksen pylväs on yksi Aleksandrian tunnetuimmista antiikin muistomerkeistä. Nimestään huolimatta pylväs ei liity roomalaiseen sotapäällikköön Gnaeus Pompeius Magnukseen eli Pompeiukseen. Se pystytettiin vuosisatoja tämän kuoleman jälkeen, ja muistomerkin yhteys Pompeius-nimeen perustuu myöhempään väärinkäsitykseen. Pylvään todellinen historiallinen tausta liittyy Rooman keisari Diocletianukseen ja antiikin Aleksandrian Serapeioniin.

Pylväs kohoaa Serapeionin temppelialueella, joka oli omistettu Serapis-jumalalle. Muinainen Aleksandria oli tärkeä hellenistisen ja roomalaisen ajan kaupunki, ja Serapeion oli yksi sen merkittävistä uskonnollisista keskuksista. Nykyisin pylväs ja sen ympäristön arkeologiset jäännökset tarjoavat katsauksen kaupungin pitkään historiaan. Aleksandrian muista historiallisista kohteista, kuten Kom el-Shoqafasta, voi lukea Kom el-Shoqafan sivulta.

Miksi pylväs pystytettiin?

Pompeiuksen pylväs ajoitetaan yleensä 300-luvun alkuun, Diocletianuksen hallituskaudelle. Muistomerkin jalustassa oleva kreikankielinen omistuskirjoitus yhdistää sen keisariin ja Egyptin roomalaiseen hallintoon. Pylväs pystytettiin todennäköisesti kunnianosoitukseksi Diocletianukselle. Taustalla oli Aleksandrian levoton poliittinen tilanne ja kaupungin valtaaminen Rooman joukkojen toimesta 200-luvun lopulla.

Pylvään nimi on syntynyt myöhemmin, kun sen alkuperäinen tarkoitus ja yhteys Diocletianukseen olivat hämärtyneet. Keskiajalla pylväs yhdistettiin virheellisesti Pompeius-sotapäällikköön, ja tarinoissa sitä on liitetty esimerkiksi hänen hautaansa. Pompeius ei kuitenkaan ollut pylvään rakennuttaja, eikä muistomerkki ole hänen hautansa. Pylvään oma ajoitus ja omistuskirjoitus osoittavat, että se kuuluu aivan toiseen historialliseen aikaan.

Monumentin rakenne ja ulkonäkö

Pylväs on tehty yhdestä suuresta punaisesta Aswanin graniitista veistetystä kivirungosta. Se kohoaa noin 27 metrin korkeuteen, kun mukaan lasketaan jalusta ja kapiteeli. Yksittäisen kivirungon koko tekee siitä vaikuttavan esimerkin roomalaisesta rakennustaidosta: näin suuren ja painavan kiven louhiminen, kuljettaminen ja pystyttäminen vaativat huomattavaa osaamista.

Pylvään yläosassa on korinttilainen kapiteeli, ja alaosaa kannattelee kivinen jalusta. Muistomerkin mittasuhteet erottuvat erityisen selvästi, kun sitä tarkastelee ympäröivän arkeologisen alueen tasolta. Pylvään alkuperäisestä yläosasta tai mahdollisesta patsaasta ei ole säilynyt varmaa tietoa, joten sen alkuperäistä kokonaisuutta ei voi palauttaa täysin varmasti.

Pylväs on säilynyt, vaikka Serapeionin temppelialue koki myöhempinä vuosisatoina suuria muutoksia ja tuhoutumista. Sen ympäristössä näkyvät arkeologiset jäännökset muistuttavat siitä, että nykyinen yksittäinen monumentti oli osa paljon laajempaa uskonnollista ja kaupunkitilaa.

Pompeiuksen pylväs osana Aleksandrian historiaa

Pylväs auttaa hahmottamaan Aleksandrian kerroksellista menneisyyttä. Kaupungin historiaan kuuluvat kreikkalainen perustamisvaihe, Egyptin hellenistinen valtakunta sekä Rooman hallinto. Pompeiuksen pylväs edustaa erityisesti roomalaista aikaa, mutta sen sijainti Serapeionin alueella kytkee sen myös kaupungin aiempaan uskonnolliseen elämään.

Kohteeseen tutustuessa kannattaa kiinnittää huomiota sekä itse pylvääseen että sen ympäristöön. Jalustan piirtokirjoitus on tärkeä vihje muistomerkin todellisesta alkuperästä, ja arkeologisen alueen jäännökset auttavat asettamaan sen laajempaan yhteyteen. Pylväs on myös hyvä esimerkki siitä, miten historiallisten muistomerkkien nimet ja niihin liittyvät tarinat voivat muuttua ajan kuluessa.

Aiheesta kiinnostuneille loytyy lisaa luettavaa: Samoksen nähtävyydet.

Jos suunnittelet tutustumista Aleksandrian historiaan laajemmin, voit lukea myös Qaitbayn linnoituksen sivulta ja roomalaisen teatterin sivulta. Ne edustavat kaupungin eri aikakausia ja täydentävät kuvaa Aleksandriasta historiallisena kohteena. Lisätietoa maan matkailukohteista löytyy myös Egyptin sivulta.

Muinaisia pylväitä ja kivijäänteitä historiallisella alueella
Alueen rauniot kertovat kiehtovaa tarinaa antiikin kreikkalaisten, roomalaisten ja egyptiläisten kulttuurien kohtaamisesta.

Pompeiuksen pylvään keskeinen kiinnostavuus on sen näkyvä mittakaava ja pitkä käyttöikä, mutta myös ero nimen ja todellisen historian välillä. Se ei ole Pompeius-sotapäällikön muistomerkki, vaan roomalaisaikainen pylväs, joka liittyy Diocletianukseen ja Serapeionin alueeseen. Tämä tekee siitä paitsi vaikuttavan nähtävyyden myös hyvän lähtökohdan Aleksandrian antiikin historian ymmärtämiseen.


Pompeiuksen pylväs – perustiedot

Ominaisuus Tiedot
Sijainti Aleksandria, Egypti, Serapeumin muinaisen temppelialueen yhteydessä
Ajoitus Pystytetty vuonna 297 jaa.
Kenelle omistettu Rooman keisari Diocletianukselle
Rakennustyyppi Roomalainen monumentaalinen pylväs
Materiaali Aswanista louhittu punainen graniitti
Korkeus Jalustoineen ja kapiteeleineen noin 27 metriä
Pylvään varsi Yhdestä graniittilohkosta veistetty monoliitti
Nimen alkuperä Pompeius-nimi perustuu vanhaan virheelliseen käsitykseen; pylväällä ei ole tunnettua yhteyttä Pompeius Suureen.
Historiallinen ympäristö Pylväs sijaitsee Serapeumin raunioiden tuntumassa, muinaisen Aleksandrian tärkeällä uskonnollisella alueella.


Usein kysyttyä Pompeiuksen pylväästä

Kysymys Vastaus
Missä Pompeiuksen pylväs sijaitsee? Pylväs on Aleksandrian Karmouzin kaupunginosassa Serapeumin muinaisen temppelialueen raunioiden keskellä.
Kuka Pompeiuksen pylvään rakennutti? Pylväs pystytettiin keisari Diocletianuksen kunniaksi vuonna 297 jaa.
Liittyykö pylväs Pompeius Suureen? Ei. Nimi on harhaanjohtava: pylvään omistus liittyy Diocletianukseen, eikä se ole yhteydessä roomalaiseen sotapäällikköön Pompeius Suureen.
Mistä materiaalista pylväs on tehty? Sen suuri varsi on punertavaa Aswanin graniittia, jota kuljetettiin rakennushankkeisiin kauas louhimoiltaan.
Kuinka korkea pylväs on? Jalustoineen ja kapiteeleineen se kohoaa noin 27 metrin korkeuteen.
Mikä Serapeum oli? Serapeum oli Serapis-jumalalle omistettu temppelikompleksi. Pompeiuksen pylväs on sen muinaisen alueen tunnetuin säilynyt maamerkki.
Mitä muuta Serapeumin alueella voi nähdä? Alueella on temppelin raunioita sekä muun muassa sfinksejä ja maanalaisia rakenteita, jotka kuuluvat muinaiseen temppelialueeseen.
Miten pylväs liittyy Aleksandrian historiaan? Se on näkyvä jäänne roomalaiskauden Aleksandriasta ja muistomerkki Diocletianuksen hallituskaudelta.
Mitä muita nähtävyyksiä on lähistöllä? Kom el-Shoqafan katakombit sijaitsevat samalla Aleksandrian länsipuolisella alueella, joten ne sopivat usein samaan nähtävyyskierrokseen.
Mitä kannattaa huomioida vierailulla? Tutustu pylvään lisäksi ympäröivän Serapeumin raunioihin. Alueen nähtävyydet ovat ulkona, joten aurinkosuoja ja mukavat kävelykengät ovat hyödyksi.


Lisätietoa Pompeuksen pylväästä

  • Pompey’s Pillar — Encyclopaedia Britannican artikkeli kertoo pylvään historiasta ja sen merkityksestä Aleksandrian antiikin ajan muistomerkkinä.
  • Pompey’s Pillar — Egyptin muinaismuistojen virallinen sivusto esittelee kohteen ja sen arkeologisen taustan.
  • Pompey’s Pillar — World History Encyclopedia käsittelee pylvään rakennushistoriaa ja siihen liittyvää Pompeius-nimeä koskevaa väärinkäsitystä.